Historia

Historiamme

Jo 25 vuoden ajan olemme palvelleet asiakkaitamme Maatilapuodissa, ja juuremme ovat syvällä Eestinkylän mullassa. Emännän suku on tallannut näitä polkuja ainakin vuodesta 1665. Maatilapuoti sijaitsee Kärrasin tilalla Kirkkonummella. Fräsars on vajaan kilometrin päässä ja naapuritila Nikus sijaitsee niiden välissä. Toivotamme sinulle mielenkiintoisia hetkiä historiamme parissa!

Fräsars

Fräsars on ollut nykyisen suvun omistuksessa vuodesta 1665, ja 1900-luvun alussa tilan isäntänä toimi Johan Öfverström. Päärakennus sai vuonna 1903 nykyisen ulkomuotonsa, jolloin talon alle tehtiin graniittisokkeli ja yläkerta sekä torni rakennettiin. Siihen aikaan myytiin heinää, viljaa ja voita Helsinkiin. Kesäisin helsinkiläisten ajureiden nuoret hevoset saapuivat tänne kesälaitumille. Johanin poika Osvald varttui suuren sisarusparven keskellä.

Kärras

Alfred Ljungqvist osti Kärrasin ratsutilan 1800-luvun lopussa. Hän viljeli tilaa vaimonsa Emilian kanssa. Eläinpidon ja viljelysten lisäksi he hankkivat lisäansioita ottamalla vastaan kotiinsa kesävieraita Helsingistä. Lisäksi heillä oli kulmahuoneessa pieni kauppa. Siellä he möivät, vastakohtana Maatilapuodin nykyiseen toimintaan, tarvikkeita joita ei pystytty tuottamaan tiloilla kuten esimerkiksi suolaa ja lamppuöljyä.Emilian ja Alfredin lapsista tytär Linda jatkoi tilanpitoa kotitilalla vanhempiensa jalanjäljissä.

Kärrasin tytär Linda Ljungqvist meni 1920-luvun alkupuolella naimisiin naapuripojan Osvald Öfverströmin kanssa. Heidän aikana perusmaatalous oli keskipisteessä, eli maidontuotanto, rehunviljely eläimille sekä perunoiden ja puutarhakasvien viljely. Osa myytiin Helsinkiin, joskus Osvald itse ajeli kauppatorille myymään.

Porkkalanparenteesi 1944-1956

Lindan ja Osvaldin kaksi lasta varttui tilalla. Heidän poikansa Hans oli 17-vuotias, kun 19. syyskuuta 1944 talonväelle kantautuu raskas tieto: Kärras sekä koko Porkkalan alue piti tyhjentää kymmenessä päivässä. Alue oli vuokrattu Neuvostoliitolle viideksikymmeneksi vuodeksi. Perheen oli jätettävä rakkaan kotitilansa. Syyskuun viimeinen viikko oli erittäin hektinen. Sato täytyi korjata, puida ja ottaa talteen. Kellareita, ullakoita ja liitereitä piti tyhjentää. Samaan aikaan piti järjestää kuljetukset ja löytää paikka minne viedä tavaroitaan ja karjansa. Sekä löytää itselleen katto pään päälle.

Muutaman viikon jälkeen alueelle saapuu junia lastattuina panssarivaunuilla, koneilla ja kaiken maailman sotakalustolla. Jorvaksentietä pitkin (nykyinen tie 51) saapui ihmisiä, karjaa ja tarvikkeita. Junilla saapui tuhansia sotilaita, nuoria poikia valtavasta Neuvostoliitosta.

Sotilaille, eli varusmiehille, rakennettiin Eestinkylään Nikuksen pellolle Kärrasin ja Fräsarsin väliin seitsemän kasarmia. Yhteensä täällä oli tuhatkunta varusmiestä sekä suuri määrä upseereja ja siviilejä. Kärrasin päärakennuksessa 1000 sotilasta ruokaili kolmesti päivässä. Kun talo oli loppuun kulunut, rakennettiin uusi ruokala Nikuksen pellolle kasarmien läheisyyteen. Ruokalan läheisyyteen rakennettu ruokakellari seisoo vieläkin pellolla, ja Kärrasin luhtiaitan ulkopuolella voit nähdä maastosta löytyneitä panssarivaununosia.

Jälleenrakennuksen aikakausi

Alussa Neuvostoliiton oli tarkoitus vuokrata Porkkalan aluetta 50. vuodeksi. Mutta lauantaina syyskuun 17. päivänä 1955 (!) radiosta kuului ilosanoma: Porkkalan alue luovutetaan takaisin Suomelle. Venäläisten jälkien raivaamisesta muodostui melkein yli-inhimillinen tehtävä. Vuonna 1944 Fräsarsin tilan omisti Thorvald Öfverström, nykyisen omistajan Ingemo Fröbergin isoisän veli. Hän kuoli naimattomana ja lapsettomana vuonna 1955.
Hans lunasti Fräsarsin tilan setänsä Thorvald Öfverströmin perillisiltä ja ryhtyi viljelemään Fräsarsin ja vanhan kotitilansa Kärrasin yhdessä. Jäljellä olevat rakennukset olivat huonossa kunnossa, pellot täynna risukkoa ja panssarinjälkiä. Kärrasin päärakennus, joka todennäköisesti oli peräisin 1700-luvulta, oli korjauskelvottomassa kunnossa. Fräsars, joka oli toiminut esikuntana, oli huomattavasti paremmassa kunnossa ja ison remontin jälkeen se oli jälleen asuttavassa kunnossa.
Kun Hans vuonna 1963 meni naimisiin Margareta Wadenströmin kanssa ja Margareta muutti Fräsarsin päärakennukseen, hän oli ensimmäinen emäntä talossa melkein 60 vuoteen!
Hans viljeli pääasiassa viljaa, rypsiä, herneitä, ja vähän sokerijuurikkaita. Myöhemmin hän käynnisti kivilouhimon Susisuon viereen.

Tila tänään

Vuodesta 1991 maatilat ovat omistaneet Ingemo (o.s. Öfverström) ja hänen miehensä Henrik. Lisäksi he vuokraavat naapuritila Nikuksen pellot. Kaksikymmentä vuotta he asuivat Kärraksessa lastensa Lindan ja Fredrikin kanssa, jonka jälkeen he muuttivat Fräsarsin päärakennukseen vuonna 2010.

Maatilapuoti rakennettiin Kärrasin vanhan maakellarin päälle ja se valmistui vuonna 1993. Kolme vuotta myöhemmin valmistui tilaleipomo viereisen asuintalon kylkeen. Syksyllä 2002 valmistui Maatilapuodin laajennus. Pelloilla kasvaa pääasiassa viljaa. Osa viljasta jauhetaan jauhoiksi Vekkoski-Anttilan myllyssä. Jauhot käytetääne sitten tilaleipomossa tai myydään Maatilapuodissa. Tilakaupan tarpeisiin tilalla viljellään myös perunoita ja apposia.